Muuttaako merkki miehen?

Olenko mulkku?

Mielestäni en. Mutta tuntuu että muiden mielestä olen. Mä vähän avaan tätä. Mä ajan nykyään Bemarilla. Koska voitin sellaisen vuodeksi käyttööni Autolle.comin kisasta (lisää infoa aiemmassa postauksessa).

Ajoin tuossa erään päivänä läheisen Salen pihaan, ja koska nyt on paljon lunta, oli siihenkin nurkalle kasaantunut iso kasa aurattua lunta. Kasan takana oli kaksi tyttöä odottamassa suojatielle pääsyä, todennäköisesti viereisen koulun oppilaita. En heitä nähnyt lumipenkan takaa, enkä siksi voinut tietä antaa. Normaalisti annan tietä aina, jos vain heidät näen. Mitään vaaratilannetta ei syntynyt, eikä mitään tapahtunut. Nostin käden ylös merkiksi että homma oli mun vikani, kun en heitä nähnyt. Mun hommani olis ollu tietä antaa. Ajoin kaupan pihaan ja joku herrashenkilö koki asiakseen ojentaa minua suureen ääneen käyttäen kaikki mahdolliset kirosanat ja kertoa, että hänen mielestään ”kaikki bemarikuskit ovat mulkkuja, jotka pitäis ampua”. Samaiset ala-asteikäiset tytöt katsoivat tilannetta vieressä kun tämä oman kylän Tommi Taberman antoi tulla koko äärräpäiden sanavarastonsa mulle. Mä katsoin lähinnä hölmistyneenä tilanne. Ja taisin opia pari uutta kirosanaakin.

Muuttaako merkki mielenlaatua?

Mutta mä jäin miettimään tuota asiaa. Monella ihmisellä on mielikuvia eri autojen kuskeista. Ja sama muuten pätee moottoripyöriin. Että tietyn mallisilla ja merkkisillä autoilla tai moottoripyörillä ajaa vain tietyn tyyppiset ihmiset. Kuten tuonkin miehen lausahdus bemarikuskien ihmistyypistä ja tarpeellisuudesta.

Tekeekö Bemari miehestä ääliön, Mersu vanhan, Prius vihermädättäjän tai Kia järkevän? Kun julkaisin sivuillani tuon yllä olevan merkin kuvan, niin joku kysyi multa, että olisinko mainostanut saaneeni auton, jos se olisi ollut Kia? Se oli aivan loistava kysymys. Ja aiheellinen. Mutta uskoisin että olisin. Kialla mm on muutamia aivan loistavia malleja, Optima esimerkiksi nyt yhden mainitakseni. Mua ei olis ollenkaan häirinnyt Kia. Päivastoin. Ne on hienoja autoja.

Autojen erilaisuudet = kuskien erilaisuudet

Autot ovat erilaisia. Ja hyvä niin. Me tykätään erilaisista asioista eri autoissa ja se kertoo meistä myös ihmisinä paljon. Toiselle auto on pakollinen kulkuneuvo, toiselle intohimo. Toiselle se on välinen liikkumiseen paikasta toiseen, toiselle harrastus itsessään. Mulla on ollut siinä mielessä onnekas elämä, että autot ovat ihtohimoni ja niitä olen päässyt paljon ajamaan. Erilaisia. Otetaan nyt esimerkkinä tämä nykyinen bemarini. Mersun kilpailija samassa luokassa lienee CLS. 2+2 paikkainen, luksus-luokan auto. Uuutena kallis, käytettynäkin pitää arvonsa. Myös teholukemat vääntöinen karkeasti samoissa lukemissa. Mutta luonteeltaan nämä kaksi ovat TÄYSIN erilaisia autoja. Mersuun kun istut, tuntuu ettei se liiku mihinkään ja sulla on yhtäkkiä 180km/h vauhtia. Bemarissa sama vauhti yhtä nopeasti, mutta se kutittaa samaan aikaan sielua, kun moottorin murahduksen kuulet vaimeana jostain, ja tiedät että NYT kiihdytään. Bemari kutsuu jäykemmällä alustallaan ja kaikinpuolin tiukemmalla olemuksellaan vähän liikkumaan. Bemari on vähän niinkuin pieni terrieri, se räksyy ja räyhää ja se tuntuu siltä että saattaa puraista koska tahansa. Mutta samaan aikaan se on kuin turvallinen mastiffi. Voimaa on, mutta sitä ei ole pakko käyttää. Mersu taas on enemmänkin kuin tiikeri. Makaa rauhallisena auringossa, mutta kun käännät selkäs, se hyökkää kimppuun.

Ehkä eri automerkit tekevät kuskista erilaisen en tiedä. Vieläkään en kuitenkaan tunnista itsessäni niitä bemari-kuskin ominaisuuksia, mitä kyseinen herrashenkilö minusta löysi.

 

Halailkaa toisianne

-Sampsa-

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *