Onneksi on pikkujoulut!

Työpaineet tappaa

Olen tätä tässä nyt vähän taas seuraillut. Monella on todella paljon työtä ja hirveä kiire töissä koko ajan. Painetaan kovien paineiden alla, ja tulostavoitteiden ja koko ajan pelätään SITÄ kirjainlyhennettä. Ei, en tarkoita HIV:tä tai BMW:tä. Puhun YT:stä. Yt-neuvottelut toimii tämän ajan pelotteena ja monelle on täysin utopiaa se mitä esim mun vanhemmat on tehneet, eli olleet koko työuransa samassa työpaikassa. Jos työpaikalla ei pomon mielestä panos ole tarpeeksi hyvä, saatetaan ihan vaan ohimennen kommentoida: ”No olis tähän työhön monia muitakin tulijoita…”, ja sillä saadaan työntekijä tekemään vähän ekstraa. Ilmaiseksi. Ja vielä vähän ja vielä. Ja huomaathan nyt lukijani, että tämä on ääriesimerkki. Mutta siltin ikävän todellinen. Kaikki työpaikat eivät suinkaan ole tälläisiä. Mutta moni ajaa itsensä tänäkin päivänä loppuiäkseen ennenaikaiselle sairaseläkkeelle ihan vaan työtä tekemällä.

Saako täällä rentoutua?

Parhaimpia työpaikkoja minulla on nykyisen radiotyöni lisäksi ollut mm Biketeam, jossa pomoni Tomi oli sellainen, että kun hän tuli paikalle, kenenkään ei tarvinnut esittää kiireistä, vaan kaikki olivat kiireisiä. Meillä oli kivaa töissä ja se näkyi myös asiakkaille. Sama on tilanne nyt radiolla. Yleisin ääni molemmilla työpaikoilla on nauru.

Mutta monessa paikassa ainut paikka rentoutua on pikkujoulut. Ja se näkyy. Varsinkin kun itse pyörin siellä samoissa juhlissa selvinpäin. Suomalainen on aina ollut hyvä juomaan, mutta jotenkin viime vuosien aikana alkaa näkymään trendi, jossa porukkaa vetää pikkujouluissa viinaa vielä normaaliakin enemmän. Yritetään rentoutua. Vaikka väkisin. Otetaan viinaa että rentouduttais nopeasti. Ja tehokkaasti. Että seuraavalla viikolla voitais taas olla tehokkaita töissä. Onko tässä mitään järkeä? Pahimmassa tapauksessa ei rentouduta edes pikkujouluissa, kun ”se pomo kyyttää kuitenkin”.

Työpaikka on töitä varten. Tietenkin. Mutta kaikkein parhaimpia hetkiä mulla on työpaikallani, kun päätämme siirtää viikkopalaverin ulos ravintolalaivalle. Hommat saadaan tehtyä samalla tavalla, vaikka hetki keskitytäänkin kaikkeen muuhun. Ja pomon käskystä. Kukaan ei ala vetämään viinaa kaksin käsin, jotkut juo kahvia, istutaan ja nautitaan kauniista kelistä ja puhutaan vaikka kauniista naisista. Esimerkiksi.

Rentoudutaan tehokkaasti

Tehokkuus on tämän päivän kirosana. Olemmeko edes yhteiskunta kelpoisia ilman, että olisimme tehokkaita? Osaammeko olla töissä edes ilman, että olemme tehokkaita? Entä vapaa-ajalla? Kun tulemme kotiin, niin pitää tehokkaasti siistiä koti, tehdä lumityöt, pestä pyykit, vaihtaa keittiön lamppu, viedä lapset harrastuksiin jne. Ja sinä aikana kun lapset on treenaamassa, käydään kaupassa, koska pitää olla tehokas. Mutta oltaisko me sittenkin tehokkaampia, jos me siinä treenien aikana otettaiskin kahviossa kuppi kahvia ja selattais somea? Tai katotaan lapsen treenejä. Ainakin oltais paremmin läsnä ja todnäk paremmalla tuulella.

Hassua tässä kaikessa tehokkuudessa on se että törmään tähän melkein aina kun keskustelen jonkun työuupumukseen tai masennukseen sairastuneen kanssa. Me olemme myös tehokkaita sairastajia. Tästä ensi viikolla lisää… ;)

 

Halailkaa toisianne!

-Sampsa-

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *